Syväoja

SYVÄOJA - VEHREÄ KYLÄMILJÖÖ VANTAAN KEIMOLASSA

Syväoja on aito ja vehreä maalaiskylä keskellä Keimolan vehmaimpia
takametsiä. Aivan kuten mäkiset kylänraitit, Syväojalle tyypillinen
polveileva kallioinen maasto vuorottelee ympäristössäkin vehmaiden
purouomien ja jälleen ylös kohoavien mäntykankaisten rinteiden välillä.
Syväojan kylä kohoaakin kahdella kallioisella mäellä, Hämeenlinnantien
ja Luhtajoen välissä, jylhän Lamminsuon luonnonsuojelualueen vieressä.

Kulkeepa kylän reunalla myös kunnan raja, määritellen valtaosan
kylästä vantaalaiseksi ja osan naapureista nurmijärveläisiksi.

Vehreä luonto ja rauhallinen kylämiljöö lienevät Syväojan parhaita valtteja,
sijaitseehan kylämme keskellä maakunnallisesti merkittävää viherväylää,
luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeän metsän kyljessä.
Kylällä on reilut kuusikymmentä omakotitaloa ja suuret puutarhatontit
ovat mukavan väljiä, noin 3000 neliön suuruisia. Naapurit ovatkin
turvallisen lähellä, mutta omalta pihaterassilta ei kuitenkaan
ole suoraa näköyhteyttä naapuritalon kuistille. Uusiakin taloja nousee:
taloja rakennetaan harvojen vapaiden tonttien tullessa toisinaan myyntiin.

Rauhallinen lintukotomme onkin piilotettu kauas suurten kaupunkien valoista,
mutta silti ällistyttävän lähelle Helsinkiä. Vaikka asummekin liki maalla,
olemme silti vantaalaisina kaupunkilaisia, vaikka emme ehkä vastaakaan
kaikista parhaiten median taajaan ja tahallisesti elättelemiä vahvoja
stereotypioita ja mielikuvia Vantaasta, joka esitetään mediassa usein
'kerrostalolähiöiden ja varastoalueiden kaupunkina, jossa pätkätyöllistetyt
toppatakeissaan kulkevat'. Vaikka kyllä toppatakkejakin pidetään, ei siinä
mitään, nehän ovat lämpimiä pakkasella. Joskus kuitenkin lehtiä lukiessa
ja tv-haastatteluja katsoessa tuntuu, että olisipa kerrassaan paikallaan,
että joku media kertoisi myös 'toisenlaisia tositarinoita Vantaalta'.

Verrattain joviaalista ja maalaismaisen mukavasta miljööstä huolimatta
Syväojalta siis hurauttaa Helsingin ydinkeskustaan alle puolessa tunnissa,
eikä Ruskeasuon liittymään aja kuin reilut kymmenen minuuttia.
Niinpä mahdollinen oma menopeli tai tuttu Ventoniemen tai
Korsisaaren U-seutulinjana kulkeva bussi huristavat 25 kilometrin matkan
Helsingin ydinkeskustaan joutuisasti Hämeenlinnan moottoritietä pitkin.
Päivittäisiä arkiostoksia tehdään kuitenkin yleisimmin Klaukkalassa,
jonne on muutaman minuutin fillari- tai automatka, kolmisen kilometriä.
Klaukkala on noin 17 000 asukkaan yhä kasvava taajama, jossa on
hyvin monipuolisesti palveluja ja kauppoja sekä erikoisliikkeitä.

Kylän nimi alueen halki kulkevasta metsäpurosta

Syväojalla asutaan meidän mäellä ja toisella mäellä. Määritelmä riippuu
tietysti siitä kummalta puolelta asiaansa toimittaa. Kahden komean mäen
välissä olevassa laaksossa solisee pieni metsäpuro, josta koko kylä on
saanut nimensä. Tämä metsäpuro solisi aikoinaan laaksossa olleella
peltosaralla, josta se jatkoi melkoisen jyrkkärinteisessä metsäpainanteessa
kohti viereistä jokea.

Kun kylän ensimmäinen talo valmistui 1950-luvulla, piti postimiehelle antaa
jotain vinkkiä mihin kirjeet tulee jättää. Tuolloinkin kylän länsipuolitse
kulki maantie - Nurmijärvelle, ja edelleen Hämeenlinnaan. Nykyisin tämä
mäkisessä maaseutumaisemassa mutkitteleva Hämeenlinnantien edeltäjän
edeltäjä tunnetaan nimellä Metsäkyläntie. Tien alitse kulki jo silloin
kylän keskeltä, jyrkkien rinteiden välissä mutkitteleva metsäpuro.
Tähän 'syvän ojan' pientareelle jätettiin kylän ensimmäisen asukkaan
postit, mikä kirjeisiin merkittiin. Näin, postimiehen ohjeeseen
perustuen, vakiintui sitten nimi Syväoja, vaikka olisivatpa nykyiset
markkinamiehet saattaneet keksiä kylälle koreammankin nimen,
kun kerran ympäristö on jylhän vehmasta luonnonpuistoa ja eläväisen
vaihtelevaista mäntykangasta kallioisine mäenharjanteineen.
Tarinan pääosassa on siis pieni jyrkkien rinteiden lomassa kulkeva
metsäpuro, Syväoja, joka laskee viereiseen Luhtajokeen ja sieltä
edelleen Vantaanjokeen. Syväoja onkin ruotsiksi osuvammin Brantbäcken.

Syväojan Omakotiyhdistys ry

Kylätoimikunnan virkaa toimittaa ikioma asukasyhdistys, virallisemmin
Syväojan Omakotiyhdistys ry. Syväojan Omakotiyhdistys ry on
sitoutumaton asukas- ja kotiseutuyhdistys sekä seudullinen edunvalvoja.
Syväojan kylän ja Syväojan pientaloaluetta ympäröivän lähiseudun asukkaiden
ylläpitämän yhdistyksen kotipaikka on Vantaa, Keimolan vaalipiirissä,
mutta jäseniä ja toimintaa on kaksin puolin Vantaan ja Nurmijärven rajaa.
Kylän toinen yhdistys on Syväojan tiehoitokunta, joka hoitaa alueen
tiestöä, ja jonka jäseniä ovat kaikki Syväojan pääkylällä asuvat. Omakoti-
yhdistys perustettiin vuonna 1996. Vuonna 2011 hallituksen jäsenet ovat:
- pj. ja ympäristötoimikunnan pj. Niina Ihalainen-Airaksinen, 040 760 9035
- hall.jäsen, sihteeri Toni Satola, 040 717 6066
- hall.jäsen, rahastonhoitaja Antti Nupponen, 0400 708 433
- hall.jäsen, vesihuoltoryhmä Kari Lamberg, 050 566 5276
- hall.jäsen, ympäristötoimikunta Jan Laaksonen, 040 419 7090
- hall.jäsen, ympäristötoimikunta Harri Suominen, 040 749 6734
Huvitoimikuntaa ovat 'kaikki' ja ympäristötoimikunnan puhemiehenä toimii
Niina Ihalainen-Airaksinen ja vesihuoltotoimikuntaa edustaa Kari Lamberg.

Syväojan Omakotiyhdistyksen jäseneksi voivat liittyä niin kylän ja
lähiseudun asukkaat kuin muutkin sielunveljemme ja -sisaremme.
Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2013 on 25 euroa, jonka voitte maksaa
Syväojan Omakotiyhdistys ry:n tilille alla olevin ohjein.

Syväojan Omakotiyhdistys on myös Seutulan Kyläyhdistys ry:n jäsen,
joka on Luoteis-Vantaalaisten kylien ja ihmisten asioiden edistäjä.
Erittäin aktiivisessa Syväojan Omakotiyhdistyksessä on kahden kunnan
rajaseudun toimijana vantaalaisten naapureiden lisäksi myös useita
nurmijärveläisiä jäseniä, esimerkiksi Klaukkalan Metsäkylän suunnasta.
Te seutukuntamme uudet asukkaat, tai liittymistä vielä pohtivat
- tervetuloa mukaan, ja/tai tukemaan yhteisten asioiden hoitoa:
jäseneksi liittyminen ei edellytä aktiivisen roolin ottamista.


UUDET JA VANHAT JÄSENET
JÄSENMAKSU PANKKIIN JA JÄSENTIEDOT SIHTEERILLE
Vuosijäsenmaksun 25 euroa voi maksaa yhdistyksen tilille Sampo Pankkiin
tilinumero: 800010-70464715 tai IBAN-muodossa FI4480001070464715.
Saajaksi merkitään: Syväojan Omakotiyhdistys ry.
Maksaessanne jäsenmaksua, ilmoittakaa yhteystietonne "viesti"-kentässä
kirjoittamalla viestikenttään "2013 ja nimenne ja yhteystietonne".
Uusia jäseniä pyydetään lisäksi ilmoittamaan liittymisestä vapaamuotoisesti
yhdistyksen sihteerille, Toni Satola, esim. tekstiviesti 040 717 6066 tai sähköpostitse:
Toni Satolan sähköposti on muotoa: etunimi.sukunimi@iki.fi

YHDISTYKSEN TOIMINTAA

Syväojan Omakotiyhdistys on aktiivinen toimija Vantaan ja Nurmijärven
rajaseudulla. Yhdistys on erityisen aktiivinen seudullisessa yhteistyössä,
jolla yhdistys vaikuttaa alueen kehitykseen ja antaa lausuntoja
kaavoituksesta, maankäytön suunnittelusta sekä erilaisista hankkeista.
Yhdistys on myös aktiivinen aloitteiden tekijä ja on esittänyt mm.
Pääkaupunkiseudun viherkehää kirjattavaksi maakuntakaavaan.

Lisäksi yhdessä on järjestetty niin laskiaisriehaa kuin kesäjuhliakin,
ja teatterireissua ja laivaristeilyä. Tärkeimpänä tehtävänä on kuitenkin
vaikuttaa lähitienooseen liittyvien asioiden kulkuun oikean
yhdistyksen arvovaltaisella äänellä. Suurimman voiton kyläläiset saivat
suuryhtiö YIT:stä, joka kehtasi 2000-luvun vaihteessa kaavailla,
ja vieläpä aivan pokerinaamalla, ongelmajätteiden sijoituspaikkaa
keskelle pääkaupunkiseutua, vehreimmälle maaseutu-Vantaalle
- vain kymmeniä metrejä Lamminsuon luonnonsuojelualueesta, viljapelloista
ja ihmisten kotipihoista, juomavesikaivoista nyt puhumattakaan...

Röyhkeältä tuntunut hanke saatiin kuitenkin kaadettua, jolloin pieni
Syväoja kipusi jopa Hesarin uutisotsikoihin asti. Onneksi tällainen
taisto kotiseudun ja järjen ääneen puolesta on ollut harvinaisempaa
'huvia', joskin joka hankkeessa on myös hyvät puolensa: pienikin voi
vaikuttaa, kun esittää asiansa asiallisesti ja on tarvittaessa aktiivinen.

Sittemmin on oltu enemmänkin otsikoissa ja tv-uutisissa - valitettavasti.
Vuosina 2007-2009 seutukunnan kallioita on himoinnut Lemminkäinen Infra.
Pienempi Syväojan eteläpuoleinen "Jäppilän" tilan kivilouhoshanke eteni
heinäkuussa 2009 Vaasan hallinto-oikeuteen Lemminkäisen valitettua Vantaan
kaupungin kielteisestä lupapäätöksestä. Syväojan omakotiyhdistys ry teetti
asiantuntijaselvityksiä mm. geologilla. Lemminkäisen hanketta vastustavan
23-sivuisen lausunnon hallinto-oikeuteen toimitti asiaan pestattu ympäristöjuristi.

Lemminkäinen on käynnistänyt myös toisen merkittävästi suuremman, jättiläis-
avokivikaivoshankkeen selvittelyn seudullamme, "Königstedtin vuorella".
Syväojalaiset ovat olleet vahvasti mukana laajassa asukasyhteistyössä
ja mm. ympäristöasioissa kouliintuneina vetäneet usean kylän työryhmää.
Laajan yhteislausunnon allekirjoitti 16 yhdistystä ja noin 2500 henkilöä, mikä
mielipide pystyi tiedottamaan päättäjiä sekä Uudenmaan ympäristökeskusta.
Katso lisää Lemminkäisen jättilouhoshankkeesta: www.konigstedt.info >>.

Marraskuussa 2009 Syväoja ja kuusi lähinaapuria ja viisi muuta yhdistystä
jättivät Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen YIT:n Aurinkokalliolle 12.10.2009
myönnetystä jatkoluvasta - alue piti olla maisemoitu jo 10 vuotta sitten.
Kesällä 2011 prosessi oli edennyt Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Helsinkiin.

Vaikka 'valittamista' on ollut paljon, emme profiloidu vali-vali-valittajiksi,
vaan aktiivisiksi toimijoiksi. On vain sattunut niin, että elinympäristömme
on joutunut hyökkäysten kohteeksi ja koviin taisteluihin suuryhtiöiden kanssa.
Onkin vaadittu valtava määrä toimia, että yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
on saatu relevanttia ja puolueetonta tietoa suuryhtiöiden tarjoilemien rinnalle.

Syväojan kallioinen metsämaasto ja vehmaat lehdot

Syväojan ympäristön mäkinen maasto, kylää ympäröivät metsäalueet,
viereinen Luhtajoki sekä jylhä Lamminsuon luonnonsuojelualue ikimetsineen
tarjoavat mahtavat ulkoilumahdollisuudet.

Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen Anna Ojalan 2005 laatimassa
'Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet'
-raportin kappaleessa 'Syväojan metsä ja lehdot' kerrotaan näin:

"Aluetta luonnehtivat kalliot ja rehevänpuoleiset notkelmat.
Kohteen länsiosassa on koilliseen laskeva puro. Notkon pohjalla tavataan
kosteaa lehtoa ja rinteillä on varsinkin lehtoa.
Rinteiden lajistoon kuuluvat runsaina mm. lehtokuusama, imikkä,
näsiä, lehtopähkämö ja mustaherukka.

Purouoman reunaman valtalajeja ovat hiirenporras, mesiangervo sekä
vuohenputki. Eteläosan kalliojyrkänteen edustalla on lehmusmetsikkö.
Kallion laella kasvaa muutamia järeitä ylismäntyjä ja myös keloja
on syntynyt.

Syväojan kasvistollisesti arvokkaita kohteita ovat puronvarsilehto
sekä kalliojyrkännelehto. Syväojalta on tavattu liito-orava.
Syväojan metsä on osa maakunnallisesti tärkeää ekologista käytävää."

Lamminsuon luonnonsuojelualueella aarnimetsän tunnelma

Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen Sinikka Rantalaisen 2004 laatimassa
'Luonnonsuojeluselvitys'-raportissa kuvaillaan Lamminsuon
luonnonsuojelualuetta seuraavasti. Syväojan kylä on alueen länsilaidalla.

"Rauhoitetun alueen pinta-ala on 28,8 hehtaaria. Rauhoituksen tarkoituksena
on pääkaupunkiseudun edustavimman rehevän suokompleksin säilyttäminen.
Lamminsuon eteläosa on pääosin korpea ja luhtaa, itä- ja koillisreunassa
kasvaa tiheää ruovikkoa. Keskiosasta löytyy erilaisia rämeitä.
Suon lajistoon kuuluvat mm. harvinainen punakämmekkä sekä liito-orava.
Länsireunalla on komea kalliojyrkänne ja luonnontilaista kuusikkoa,
jossa on hieno aarnimetsän tunnelma."

'Villi Pohjola' myös tuntuu. Pihoissa asti tavataan peuroja ja muita
villieläimiä. Keväällä 2009 kylällä nähtiin yksittäinen vaeltajasusi
ja muutamien viikkojen päästä myös ilves - kummatkin piha-alueilta.
Kruunupäisiä herra hirviä näkee työmatkalla harva se viikko ja
onpa kuulu city-karhukin tavattu kilometrin(!) päässä.
Myös valkohäntäpeuroja on nähty pihoissa asti, kun nämä kauniit
eläimet ovat toisinaan astelleet lähimetsästä hiljaisille kotipihoille
hetkeksi hämmästelemään. Myös harvinainen liito-orava on onnistuttu
kuvamaan Syväojalla. Hämärinä iltaöinä taivasta vasten piirtyy
puolestaan jännittäviä, salamannopeasti lentäviä lepakoita.

Syväoja in English

Syväoja is a small and genuine country side village, just 25 km from
the Helsinki City Centre. Syväoja has a cosy athmosphere and the village
is surrounded by green forests and magnificient landscapes.
Despite village's close location to the capital of Finland, wild animals,
as mooses, deers and foxes, are often seen, even in gardens.

There are two hills in Syväoja and a tiny forest stream between them. This is
actually the reason for the name of the village as Syväoja can be translated
as "deep rill'. There are some 60 one family houses in the village and they
all have relatively large gardens i.e. 3000 sq.meters each. Syväoja has an own
residential area association, which is called Syväojan omakotiyhdistys.

Syväojalaista alkuperää olevia yrityksiä

Esitys- ja opetusjärjestelmiä
Murtohälytinosaamista
Saaristoristeilyjä
Kolarivauriokorjauksia ja autolasipalveluja

Kotiseutulinkkejä

Königstedtin kunnailla -kotiseutusivusto
Seutulan Kyläyhdistys
Keimolan Omakotiyhdistys
Königstedtin kartano
Virtaava Vantaanjoki
Keimola Golf
Keimolan Kaiku
Keimolan moottorirata
Kivi-juhlat Taaborinvuorella
Kansalaisopisto Jukola
Nurmijärven Yleisurheilu
Vantaan kaupunki
Nurmijärven kunta
Katriinan sairaala
Jäätelöauton aikataulu Syväojalla
Korsisaaren bussiaikataulut (490, 495)
Ventoniemen bussiaikataulut (485)

Tervetuloa Syväojalle

Syväoja

Syväoja

Pihoja ja pientareita

Mukavia naapureita

Puita ja puutarhoja

Syväoja

Syväoja

Syväoja

Honkia ~ ei honteloita

Pioneja ja perinnekasveja

Teitä ja tantereita

Syväoja

Syväoja

Portteja ja pihakäytäviä

Aitoja asioita

Kuulaita talvipäiviä

Puhdasta lunta

Laturetkiä

Aikansa kuvia

© syvaoja.net